IMG_1133_resizedJPG



Milloin tilintarkastaja on valittava?


Tilintarkastaja on valittava yhteisössä, jossa päättyneellä tai sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella (tai molemmilla) on täyttynyt vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:

  • taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
  • liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
  • palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Sen lisäksi, mitä tilintarkastuslaissa säädetään, asunto-osakeyhtiössä on AsOYL 2 luvun 5 §:n mukaan valittava tilintarkastaja, jos:

1) yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 huoneistoa; tai

2) osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä.

Jos yhteisöllä ei ole tilintarkastuslain 2 luvun 4 §:n 1 tai 3 momentin mukaista velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä voidaan määrätä tilintarkastuksesta sekä useamman tilintarkastajan valinnasta.

Velvollisuudesta toimituttaa tilintarkastus on tarkemmat säännökset tilintarkastuslain 2 luvussa.

 TILINTARKASTUS ERI YHTEISÖMUODOISSA

Osakeyhtiö

Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa ja osakeyhtiölain 7 luvun 6 §:ssä.

Yhtiön tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Jos tilintarkastajia on valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. (OYL 7:2.2 §)

Yhtiökokous voi aina myös vapaaehtoisesti päättää valita tilintarkastajan.

Yhtiössä, jossa ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole valittava tilintarkastajaa, yhtiökokouksen on valittava tilintarkastaja, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jollei yhtiökokous valitse tilintarkastajaa, Aluehallintovirasto määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 9 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja hakee tilintarkastajan määräämistä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. (OYL 7:5 §)

Julkisessa osakeyhtiössä vähintään yhden yhtiökokouksen valitseman tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. (OYL 7:6 §)


Henkilöyhtiö (Ay/Ky)

Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa. Velvollisuudesta valita varatilintarkastaja säädetään tilintarkastuslain 4 §:ssä. Tilintarkastajan valintaan osallistuvat yhtiömiehet voivat lisäksi valita yhden tai useamman varatilintarkastajan. (AkyL 10:10 §)

Yhtiömies saa käyttää avustajia kirjanpitoa tarkastaessaan. Toiset yhtiömiehet voivat kieltää avustajan käyttämisen, jollei avustaja ole tilintarkastaja. Avustajien salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä tilintarkastajasta tilintarkastuslain (459/2007) 26 §:ssä säädetään. (AkyL 2:15 §)


Asunto-osakeyhtiö

Sen lisäksi, mitä tilintarkastuslaissa säädetään, asunto-osakeyhtiössä on valittava tilintarkastaja, jos:
  • yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 huoneistoa; tai
  • osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä.
Jos yhtiökokous ei valitse edellä 2 kohdassa tarkoitettua tilintarkastajaa, Aluehallintovirasto määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 9 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja hakee tilintarkastajan määräämistä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

Toiminnantarkastuksesta säädetään asunto-osakeyhtiölain 9 luvussa..


Osuuskunta

Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa.

Tilintarkastajan valitsee osuuskunnan kokous. Jos tilintarkastajia on valittava useita, säännöissä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä.

Osuuskuntalain 5 §:n mukaan osuuskunnassa, jossa ei lain tai sääntöjen mukaan ole valittava tilintarkastajaa, osuuskunnan kokouksen on valittava tilintarkastaja, jos jäsenet, joilla on vähintään yksi neljäsosa osuuskunnan jäsenten koko äänimäärästä tai yksi kolmasosa kokouksessa edustettujen jäsenten äänimäärästä, vaativat sitä varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa tai siinä osuuskunnan kokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jollei osuuskunnan kokous valitse tilintarkastajaa, Aluehallintovirasto määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 9 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos jäsen hakee tilintarkastajan määräämistä kuukauden kuluessa osuuskunnan kokouksesta.


Säätiö

Säätiölain 12 §:n mukaan säätiöllä on oltava sen tilien ja hallinnon tarkastusta varten vähintään yksi tilintarkastaja. Velvollisuudesta valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa.


Yhdistys


Yhdistyslain 38 §:n mukaan yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä yhdistyslaissa ja tilintarkastuslaissa säädetään.

Toiminnantarkastuksesta säädetään yhdistyslain 38 a §:ssä.

Mitä on tilintarkastus?

Tilintarkastus on yhteisöjen ja säätiöiden tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon lakisääteistä tarkastusta. Tilintarkastuksella on keskeinen tehtävä tilinpäätösinformaation oikeellisuuden varmistamisessa. Tämä on merkityksellistä, koska yhteisöjen sidosryhmien ja yhteiskunnan toimijoiden (mm. yhteisöjen omistajat, ulkopuoliset rahoittajat ja sijoittajat, työntekijät ja virkamiehet) on voitava luottaa tilinpäätösinformaation oikeellisuuteen.

Tilintarkastuksen suorittaa tarkoitettu tilintarkastaja. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen tilintarkastuslain mukaiset HT-, KHT- ja JHT-tilintarkastajan ammattinimikkeet ovat suojattuja, joten niitä saa käyttää vain kyseisen hyväksynnän omaava ja patentti-ja rekisterihallituksen ylläpitämään tilintarkastajarekisteriin merkitty henkilö.

Tilintarkastus tulee tehdä hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tämä vaatimus tulee täyttyä tilintarkastuksen jokaisen osa-alueen kohdalla, joita ovat suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi. Lakisääteisessä tilintarkastuksessa hyvä tilintarkastustapa edellyttää kansainvälisten tilintarkastusstandardien noudattamista. Lisäksi tilintarkastajalta edellytetään mm. kirjanpito- sekä yhteisölainsäädännön sekä verotuksen syvällistä tuntemusta. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tilintarkastuksessa korostuu erityisesti arvopaperimarkkinalainsäädännön ja corporate governance -sääntelyn tuntemus.


Tilintarkastajan suorittama tilintarkastus kulminoituu raportointiin. Suoritetun tilintarkastuksen päätteeksi annettava tilintarkastuskertomus on tilintarkastajan raporteista merkittävin, koska se on julkinen asiakirja. Kaikki muu tilintarkastukseen kuuluva tilintarkastajan raportointi kuuluu lähtökohtaisesti tilintarkastajan salassapitovelvollisuuden piiriin. Tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä ovatko tilinpäätös ja toimintakertomus ristiriidattomia. Lisäksi tilintarkastajan tulee huomauttaa tilintarkastuskertomuksessa, jos tarkastuskohteen vastuuvelvollinen on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus tarkastuskohdetta kohtaan tai rikkonut tarkastuskohdetta koskevaa lakia, yhtiöjärjestystä, yhtiösopimusta tai sääntöjä.


Tilintarkastuksen tavoitteena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että tarkastettavan yhteisön tilinpäätökseen ei sisälly olennaisia virheitä. Vaikka tämä varmuustaso on korkea, se ei ole absoluuttinen. Tilintarkastuksen luonteesta johtuu, että hyvän tilintarkastustavan mukaisestikin suoritetussa tilintarkastuksessa voi jäädä jotain huomaamatta. Tämän osalta kyse on ns. tilintarkastusriskistä, jonka ammattitaitoinen tilintarkastaja pyrkii minimoimaan tarkastussuunnitelmassa ja reagoimalla tarkastuksessa esiin tuleviin havaintoihin.

on tilintarkastusta sääntelevä yleislaki. Siinä säädetään mm. velvollisuudesta toimituttaa tilintarkastus, tilintarkastuksen sisällöstä, tilintarkastajan ominaisuuksista ja velvollisuuksista sekä tilintarkastajien valvonnasta.